VVO-konserni on siirtynyt 1.1.2015 lähtien laatimaan konsernitilinpäätöksensä, mukaan lukien osavuositilinpäätöksensä, kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Konsernitilinpäätökset laadittiin 31.12.2014 saakka suomalaisen tilinpäätössääntelyn mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä oli 1.1.2014, ja siirtymässä sovellettiin IFRS 1 -standardia (Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto). Liitetiedossa selostetaan IFRS-siirtymän merkittävimpiä vaikutuksia tilinpäätökseen ja kuvataan ne laatimisperiaatteet, joilla on ollut keskeisin vaikutus tuloslaskelmaan, taseeseen ja rahavirtoihin IFRS-standardien käyttöönotossa.
Siirtyminen suomalaisesta tilinpäätössääntelystä (FAS) IFRS-standardeihin on vaikuttanut VVO-konsernin esittämään taloudelliseen asemaan, tulokseen ja rahavirtoihin. Merkittävimmät muutokset liittyvät seuraaviin:
Jäljempänä on esitetty lisätietoja IFRS-siirtymän vaikutuksista VVO-konsernin tulokseen, taseeseen ja tärkeimpiin tunnuslukuihin.
Täsmäytyslaskelmat sekä selostus IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutuksista
Jäljempänä on kuvattu, miten VVO-konsernin siirtyminen FAS-normistosta IFRS-standardeihin on vaikuttanut VVO-konsernin taseeseen ja tulokseen. Alla on esitetty seuraavat täsmäytyslaskelmat:
Tässä yhteydessä on kuvattu ne laatimisperiaatteet, joilla on ollut keskeisin vaikutus VVO-konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen IFRS-standardien käyttöönotossa.
Konserni sovelsi IFRS-siirtymässä IFRS 1 -standardia (Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöön-otto). VVO-konserni on päättänyt soveltaa seuraavia IFRS 1:n sallimia helpotuksia muiden standardien vaatimuksista:
Liiketoimintojen hankinnat:
Konserni ei sovella IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardia takautuvasti ennen IFRS-standardeihin siirtymispäivää tehtyihin liiketoimintojen yhdistämisiin, vaan säilyttää varojen ja velkojen luokittelu- ja kirjausperiaatteet sellaisina kuin ne ovat olleet suomalaisten lakien ja säännösten mukaan laaditussa konsernitilinpäätöksessä.
Korkotukilainat:
VVO-konsernin saamat korkotukilainat on käsitelty IAS 20:n Julkisten avustusten kirjanpidollinen käsittely ja julkisesta tuesta tilinpäätöksessä esitettävät tiedot tarkoittamina julkiselta vallalta saatuina lainoina. Kyseiset lainat on saatu julkista valtaa edustavalta organisaatiolta ja ne ovat avustuksen luonteisia. IFRS-siirtymässä VVO on soveltanut IFRS 1:n helpotusta, jonka nojalla kyseisten lainojen kirjanpitoarvoja ei ole oikaistu avaavaan IFRS-taseeseen. Siirtymän jälkeen lainat käsitellään kirjanpidossa IAS 39:n mukaisesti.
VVO-konsernin alle 100 %:sti omistamien asunto-osakeyhtiöiden sekä keskinäisten kiinteistöyhtiöiden yhdistelyperiaatteita on muutettu siten, että 1.1.2014 lähtien nämä sijoitukset käsitellään kirjanpidossa IFRS 11:n Yhteisjärjestelyt tarkoittamina yhteisinä toimintoina. Yhteisessä toiminnossa VVO-konsernilla on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Konsernin omistamat osakkeet oikeuttavat kyseisissä yhtiöissä määrätyn huonetilan hallintaan.
IFRS-tilinpäätöksessä osuudet asunto-osakeyhtiöissä sekä keskinäisissä kiinteistöyhtiöissä yhdistellään suhteellisella yhdistelytavalla omistusosuuden mukaisesti. Tällöin VVO-konsernin omistusosuutta vastaavat osuudet näiden yhtiöiden varoista, veloista, tuotoista ja kuluista yhdistetään rivi riviltä VVO-konsernin tilinpäätöksen vastaaviin eriin, mukaan lukien konsernin mahdolliset osuudet yhteisistä varoista, veloista, tuotoista ja kuluista.
FAS-taseen omaisuus- ja velkaeriin on tehty yhdistelytavan muutoksen seurauksena oikaisut, jotka ilmenevät edellä esitetyssä tasesillassa. Oikaisut johtuvat siitä, että edellä mainittuja kohteita ei yhdistellä enää täysimääräisesti (100 %) eikä konsernitilinpäätökseen kirjata määräysvallattomien omistajien osuutta. Yhdistelytapaa koskevien oikaisujen vastaerä on määräysvallattomien omistaji-en osuus omasta pääomasta.
Muutosten vaikutus avaavaan IFRS-taseeseen oli -7,5 miljoonaa euroa ja -7,3 miljoonaa euroa tilikauden 2014 päättävään taseeseen.
Yhdistelytavan muutosten vaikutukset tulokseen ei ollut merkittävä. Vaikutukset tuloslaskelman 2014 eriin on esitetty tuloslaskelman täsmäytyslaskelmassa.
FAS-taseen Aineettomat hyödykkeet -erästä on luokiteltu uudelleen Sijoituskiinteistöt-erään sijoituskiinteistön ehdot täyttävät väestönsuoja- ja autopaikkaoikeudet, pysäköinti- ja paikoitusalueet sekä autopaikoitusosakkeet määrältään avaavassa IFRS-taseessa yhteensä 8,2 miljoonaa euroa ja 7,6 miljoonaa euroa 31.12.2014.
FAS-taseen Aineelliset hyödykkeet -erästä on Sijoituskiinteistöt -erään luokiteltu uudelleen sijoituskiinteistön ehdot täyttävät maa-alueet, liittymismaksut, asuin- ja liiketilakiinteistöt, koneet ja kalusteet, keskeneräiset hankinnat sekä muut pitkävaikutteiset menot. Tämä oikaisu oli 2.142,0 miljoonaa euroa 1.1.2014 taseeseen ja 2.316,4 miljoonaa euroa 31.12.2014.
Konserni on päättänyt soveltaa sijoituskiinteistöjensä arvostamiseen IAS 40 Sijoituskiinteistöt -standardin mukaista käyvän arvon mallia. Tämä lisäsi VVO-konsernin kiinteistövarallisuuden tasearvoa 1.326,3 miljoonaa euroa 1.1.2014 ja tästä johtunut laskennallisen verovelan (20 %) lisäys oli 288,3 miljoonaa euroa. Tilikaudella 2014 syntynyt sijoituskiinteistöjen arvonmuutos, 26,2 miljoonaa euroa, on kirjattu tuloslaskelmaan.
Ennen IFRS-siirtymää VVO-konserni arvosti kiinteistö- ja huoneistokantansa poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. IFRS-siirtymässä aiemmin käyttöomaisuuteen aktivoidut kohdennettujen reservien ja aktiivoiden laskennalliset verot purettiin.
IFRS-siirtymässä konsernin omistama kiinteistö- ja huoneistokanta on käyty läpi ja soveltuvin osin luokiteltu uudelleen. Lähes kaikki kohteet ovat sijoituskiinteistön määritelmän täyttäviä omaisuuseriä. Sijoituskiinteistö on kiinteistö, eli maa-alue, rakennus tai rakennuksen osa, jota konserni pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoja tai omaisuuden arvonnousua tai näitä molempia.
Käypien arvojen muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti 1.1.2014 lähtien ja esitetään nettomääräisesti omalla rivillään tuloslaskelmassa. Käyvän arvon mallia sovellettaessa sijoituskiinteistöistä ei enää kirjata poistoja. Kiinteistöjen käypien arvojen muutokset voivat jatkossa aiheuttaa VVO-konsernin tulokseen vaihtelua.
Konsernin omistamien vuokrattavien asuntojen ja liiketilojen käypä arvo on määritetty neljännesvuosittain yhtiön oman arvioinnin perusteella. Ulkopuolinen asiantuntija antaa lausunnon VVO-konsernin omistamien vuokra-asuntojen ja liiketilojen arvonmäärityksestä.
VVO-konserni esitti sijoituskiinteistöjensä käyvän arvon tilikauden 2013 ja 2014 toimintakertomuksessa lisätietona. Asuin- ja liikekiinteistöjen käyvän arvon määrittämisperiaatteita on tarkennettu siirtymän yhteydessä IFRS-standardien vaatimusten mukaisesti. Vaikutukset eivät olleet merkittäviä.
FAS-taseen erä Osakkuusyritysosakkeet sisälsi sijoituksia asunto-osakeyhtiöihin ja keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, jotka yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. 1.1.2014 lähtien VVO-konsernin sijoitukset asunto-osakeyhtiöihin ja keskinäisiin kiinteistöyhtiöihin, joissa konsernin omistusosuus on 20-50 prosenttia, käsitellään kirjanpidossa yhteisinä toimintoina ja yhdistellään suhteellisella yhdistelytavalla omistusosuuden mukaisesti konsernin tilinpäätöksen vastaaviin eriin. Oikaisu Sijoitukset-erästä Sijoituskiinteistöt-erään avaavassa IFRS-taseessa ja 31.12.2014 oli -7,7 miljoonaa euroa miljoonaa euroa. Oikaisun vaikutus vuoden 2014 FAS tuloslaskelmariviin Osuus osakkuusyritysten voitosta ja tappiosta ei ollut merkittävä.
VVO-konsernin sijoitukset yhtiöihin, joissa konsernin omistusosuus on alle 20 prosenttia, sisältyivät aiemmin tase-erään Sijoitukset. Ne on luokiteltu uudelleen myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi (IFRS-taseen erä Myytävissä olevat rahoitusvarat pitkäaikaisissa varoissa). Tase-erien välinen siirto oli 0,6 miljoonaa euroa 1.1.2014 ja 31.12.2014. Nämä sijoitukset on arvostettu perustuen niiden kirjanpitoarvoon 31.12.2013 suomalaisen tilinpäätössääntelyn mukaisesti.
VVO-konsernin johdannaisinstrumentit koostuvat korkojohdannaisista sekä sähköjohdannaisista. Korkojohdannaisilla konserni suojautuu pitkäaikaisiin lainoihin kohdistuvalta korkoriskiltä ja tästä johtuvalta tuloksen vaihtelulta. Sähköjohdannaisilla rajoitetaan sähkön hinnan muutoksista syntyvää VVO-konsernin tuloksen vaihtelua.
Kaikki johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta IAS 39:n tarkoittamaa suojauslaskentaa, sisältyvät käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin. IFRS-sääntely edellyttää johdannaisinstrumenttien merkitsemistä kirjanpitoon alun perin käypään arvoon ja niiden arvos-tamista myöhemmin kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Aikaisemmin VVO-konserni ei arvostanut johdannaisia käypään arvoon alkuperäisen kirjaamisen jälkeen, poikkeuksena oli korko-swaptiot.
Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot käsitellään kirjanpidossa johdannaisso-pimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, ja jotka ovat tehokkaita suojausinstrumentteja, arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa. VVO-konserni on päättänyt soveltaa pääosaan korkojohdannaisista IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa (rahavirran suojaus). Suojaavien korkojohdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman käyvän arvon rahastossa, verojen osuudella vähennettynä. Käypien arvojen muutokset niistä johdannaissopimuksista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. VVO-konserni ei sovella suojauslaskentaa sähköjohdannaisiin eikä tiettyihin korkojohdannaisiin.
a) Liite: Suojausinstrumentit
Suojausinstrumenttien kirjanpitokäytännön muutoksista johtuvat taseoikaisut olivat seuraavat:
Suojaavien korkojohdannaisten tilikaudella 2014 syntynyt arvonmuutos, -19,5 miljoonaa euroa, on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin. Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävien instrumenttien arvonmuutokset vuonna 2014 korkojohdannaisissa olivat -1,4 miljoonaa euroa sekä +0,2 miljoonaa euroa sähköjohdannaisissa, joita ei aiemmin ole kirjattu tulosvaikutteisesti.
Aiemmin VVO-konserni arvosti rahoitusvarat alkuperäiseen hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Rahoitusvarat on luokiteltu uudelleen 1.1.2014 seuraaviin rahoitusvarojen ryhmiin:
- Käypään arvoon arvostettavien sijoitusten arvo avaavassa IFRS-taseessa 1.1.2014 oli 50,3 miljoonaa euroa ja 55,5 miljoonaa euroa 31.12.2014.
- Käypien arvojen muutosten vaikutus vuoden 2014 tuloslaskelmassa oli 2,4 miljoonaa euroa sisältäen aiemmin tulosvaikutteisesti kirjatun arvonalentumistappion oikaisun 0,7 miljoonaa euroa.
- Noteeraamattomat osakkeet arvostetaan edelleen alkuperäiseen hankintamenoon arvonalentumistappioilla vähennettynä, sillä näiden sijoitusten käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti.
b) Liite: Laskennalliset verot
Laskennallisten verojen oikaisut koostuvat seuraavista eristä:
Vuoden 2014 tuloslaskelman laskennallisia veroja on oikaistu yhteensä -16,8 miljoonalla eurolla, josta -5,2 miljoonaa euroa johtuu sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamisesta.
Laskennalliset verot käsitellään kirjanpidossa IAS 12 Tuloverot -standardin mukaisesti. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan pääsääntöisesti kaikista varojen sekä velkojen kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista velkamenetelmän mukaisesti.
Tuloveroja koskevat muutokset johtuvat käytännössä sijoituskiinteistöjen sekä rahoitusinstrument-tien käypään arvoon arvostamisesta, mikä on tuonut lisää laskennallisten verojen eriä. Euromääräisesti suurin erä (332 miljoonaa euroa) muodostuu VVO-konsernin omistamien sijoituskiinteistöjen käypien arvojen ja verotuksellisten arvojen (verotuksessa poistamattoman jäännösarvon) välisestä väliaikaisesta erosta. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen sijoituskiinteistö arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti raportointikauden päättyessä. Samalla kirjataan myös laskennallinen vero tulosvaikutteisesti koko väliaikaisen eron perusteella. Veron laskenta perustuu oletukseen, jonka mukaan VVO-konserni luopuu sijoituskiinteistöstä pääsääntöisesti myymällä sen kiinteistömuodossa, eikä kyseisen yhtiön osakkeiden myynnin kautta. Konserni kirjasi jo ennen IFRS-siirtymää tuloverot pitkälti IFRS-standardien sääntelyä vastaavalla tavalla ja edellä mainittuja uusia eriä lukuun ottamatta laskennallisten verojen muutokset ovat olleet lähinnä tarkennuksia aiempaan kirjauskäytäntöön. Laskennalliset verot on määritetty 31.12.2014 voimassa ollutta verokantaa (ja verolakeja) käyttäen.
FAS-tuloslaskelmaan tilikaudella 2014 kirjatut poistot, jotka kohdistuivat sijoituskiinteistöiksi luokiteltuihin eriin, on peruttu. Oikaisun vaikutus oli +50,6 miljoonaa euroa.
Kertyneisiin voittovaroihin kirjatut IFRS-oikaisut muodostuvat seuraavista eristä:
c) Liite: Oman pääoman siltalaskelma 1.1.2014
d) Liite: Oman pääoman siltalaskelma 31.12.2014
VVO-konsernin koko henkilöstöllä on palkkiojärjestely, jossa henkilöstöllä on oikeus etuuksiin tiettyjen palveluvuosien täyttyessä. Tästä järjestelystä on kirjattu avaavaan IFRS-taseeseen noin 1,5 miljoonan euron velka IAS 19:n Työsuhde-etuudet mukaisesti.
Aiemmin etuudesta aiheutuva kulu kirjattiin, kun etuuden saaja käytti sen.
IFRS-siirtymässä konsernin rahoitusvelat on luokiteltu joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin (johdannaisvelat) tai jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin (muut rahoitusvelat). Muut rahoitusvelat koostuvat lähinnä VVO-konsernin eri velkakirjalainainstrumenteista ja ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Konsernin rahoitusvelkojen kirjanpitoarvoja oikaistiin avaavassa IFRS-taseessa 1.1.2014 tulokseen jaksottamattomien lainapalkkioiden verran. Oikaisun vaikutus ei ollut merkittävä.
IFRS-siirtymä ei aiheuttanut merkittäviä eroja rahavirtalaskelmaan. Siirtymän jälkeen yli kolme kuukautta pitkät talletukset käsitellään investointien rahavirrassa rahavarojen sijaan.
IFRS-siirtymä ei vaikuta konsernin segmenttijakoon. Siten VVO-konsernin taloudellinen kokonaisuus raportoidaan jatkossakin jaettuna kahteen segmenttiin, VVO Vapaa ja VVO Arava. Segmenttijaon perusteena on aravalainsäädännön mukainen voitonjakorajoite.
e) Liite: Tulos
f) Liite: Oma pääoma